Ympäristöministeriö on valmistellut hallituksen esitysluonnoksen rakentamislain muuttamisesta, jossa käsitellään muun muassa majoitustoiminnan harjoittamista asuinkerrostaloissa. Esitysluonnoksen mukaan majoitustoiminnan harjoittaminen asuinkerrostaloissa muuttuisikin asumiseksi, jos majoitustoimintaa harjoitetaan enintään 90 päivää tai kunnan niin päättäessä 180 päivää vuodessa. Viranomaiset eivät pysty valvomaan aikarajoja tehokkaasti. Käytännössä majoitustoiminta asuinkerrostaloissa vapautuisi. Esityksessä ei oteta lainkaan huomioon kilpailun vääristymistä majoitusalalla eikä asukkaille ja opiskelijoille aiheutuvia ongelmia. Suomi kulkee kehityksessä päinvastaiseen suuntaan kuin muut maat. Ehdotettu 90 päivän malli on peräisin Islannista, missä hallitus kuitenkin esittää, että taajamissa sijaitsevien sijoitusasuntojen käyttö majoitustoiminnassa kielletään.
Majoitustoiminta asuinkerrostaloissa on lain mukaan kiellettyä
Voimassa olevan lain mukaan majoitustoiminta asuinkerrostaloissa on kiellettyä. Korkein hallinto-oikeus on antanut neljä samansisältöistä päätöstä, jotka yksiselitteisesti kieltävät kaavan ja rakennusluvan vastaisen majoitustoiminnan asuinkerrostaloissa. Majoitustoiminta asuinkerrostaloissa on ollut mahdollista siksi, etteivät viranomaiset ole valvoneet lain noudattamista tehokkaasti. Kuitenkin ympäristöministeriö markkinoi uudistusta nykyisen lainsäädännön tiukennuksena, joka parantaa hotellien kilpailuasemaa ja asukkaiden viihtyisyyttä.
– Esitysluonnoksen mukaan majoitustoiminnan harjoittaja pitäisi itse kirjaa 90 tai 180 päivän aikarajoista. Viranomainen ei pysty valvomaan aikarajoja. Rovaniemen ympäristölautakunta on todennut lausunnossaan, että ”rajan ollessa 90 päivää ja etenkin, jos raja on 180 päivää, saattaa asunto olla ympärivuotisesti tosiasiallisesti majoituskäytössä. Rakennusvalvontaviranomaisen on mahdoton valvoa tilannetta, jos asunto on joka toinen tai neljäs yö majoituskäytössä ja muulloin tyhjillään.” Onko hallitus siis tosiasiassa vapauttamassa majoitustoiminnan asuinkerrostaloissa? MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi kysyy.
Ympäristöministeriö perustelee lain tarpeellisuutta sillä, että tapahtumien aikana tarvitaan lisää majoituskapasiteettia. Oman asunnon käyttö majoittamiseen tapahtumien, kuten Savonlinnan oopperajuhlien ja Pori Jazzin, aikana on nykyisinkin sallittua. Tähän ei tarvita lain muutosta.
Suomi kulkee päinvastaiseen suuntaan kuin muu Eurooppa
Ympäristöministeriö on ottanut lakiesityksessä mallia Islannista. Reykjavikin tilanne muistuttaa Rovaniemen tilannetta. Nykyisen Islannin lain mukaan sijoitusasuntoa voidaan käyttää majoitustoiminnassa 90 päivää vuodessa, mutta Islannin hallitus on esittänyt syksyllä 2024 suuria muutoksia nykylakiin.
Islannin lakiesityksen mukaan omistaja saa käyttää majoitustoiminnassaan vain asuntoa, jossa hän on kirjoilla ja/tai kesäasuntoaan taajamissa[1] yhteensä 90 päivää vuodessa. Lakiesityksessä kiellettäisiin kokonaan taajamissa sijaitsevien sijoitusasuntojen käyttö majoitustoiminnassa. Lakiin on tulossa myös muita tiukennuksia.
– On hämmästyttävää, että ympäristöministeriö on sivuuttanut niiden ulkomaiden ja ulkomailla sijaitsevien kaupunkien negatiiviset kokemukset, joissa majoitustoiminta asuinkerrostaloissa on yleistä. Ne ovat tiukentaneet tai tiukentamassa lainsäädäntöään tai kaupungin sääntöjä. Jostakin syystä ympäristöministeriö on sijoittajaosakkaiden asialla välittämättä niistä lukuisista negatiivisista seikoista, joita majoitustoiminnan harjoittamisesta asuinkerrostaloissa aiheutuu asukkaille, paikallisten asukkaiden, opiskelijoiden ja työntekijöiden asunnonsaannille, matkailun sosiaaliselle toimiluvalle ja kilpailunvääristymiselle hotelleihin nähden, Lappi sanoo.
Lainsäätäjän tärkein tehtävä on turvata kilpailuneutraliteetti
Lakiesityksessä ei ole mitään rajoja sille, kuinka monta huoneistoa sijoittajaosakas voi käyttää majoitustoiminnassaan asuinkerrostalossa. On siten mahdollista, että kokonaisia asuinkerrostalon rappuja tai kokonainen kerrostalo on majoitustoiminnassa tai yksittäisiä majoitushuoneistoja on satoja. Sijoittajaosakas voi käyttää niitä majoitustoiminnassa hyvin vapaasti kilpailemassa hotellien kanssa. Esimerkiksi Helsingissä oli 6,9 prosenttia vähemmän ulkomaalaisia yöpymisiä vuonna 2024 kuin vuonna 2019. Helsingissä oli viime vuonna 27,4 prosenttia, Vantaalla 37,5 prosenttia ja Espoossa 40,1 prosenttia enemmän hotellihuoneita kuin vuonna 2018. Kapasiteettia siis on.
– Jos hallitus vie esityksen sellaisenaan eteenpäin, majoitustoiminta asuinkerrostaloissa tulee kasvamaan ja hotellien vaikeudet lisääntymään. Lainsäätäjän tärkein tehtävä on turvata kilpailuneutraliteetti. Me olemme myös huolissamme matkailun sosiaalisesta toimiluvasta paikallisten asukkaiden piirissä. Se on heikentynyt merkittävästi kaikissa niissä kaupungeissa, joissa on paljon majoitustoimintaa asuinkerrostaloissa, kuten Barcelonassa ja Amsterdamissa, Lappi sanoo.
Rovaniemen tilanne osoittaa asuinkerrostaloissa harjoitettavan majoitustoiminnan ongelmat
Rovaniemi on asukaslukuun suhteutettuna yksi Euroopan vilkkaimpia paikkoja asuinkerrostaloissa harjoitettavassa majoittamisessa. Yhden arvion mukaan jopa 25 prosenttia Rovaniemen keskustan kerrostaloasunnoista on majoitustoiminnassa, mikä on johtanut asuntojen ja vuokrien kallistumiseen.
– Talven sesonkityöntekijöillä ja opiskelijoilla ei ole varaa asua Rovaniemellä talvisesongin aikana, koska sijoittajaosakkaat saavat niin hyvän tuoton asuinhuoneistojen majoitustoiminnasta. Tämä on pahentanut sesonkityöntekijöiden asuntopulaa entisestään, kun matkailu on kasvanut. Osa opiskelijoista joutuu olemaan hätämajoituksessa. Toivon, että hallitus suhtautuisi kriittisesti ympäristöministeriössä valmisteltuun ehdotukseen ja ottaisi huomioon ulkomaiden kokemukset ja muidenkin kuin sijoittajaosakkaiden edut ja oikeudet, Lappi sanoo.
********************
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry on matkailu- ja ravintola-alan elinkeino- ja työmarkkinajärjestö. MaRa edustaa hotelleja, kylpylöitä, leirintäalueita, kongresseja, messuja ja tapahtuma-alan yrityksiä, ravintoloita, catering-yrityksiä, kahviloita, pubeja, yökerhoja, liikenneasemia, huvi-, teema- ja elämyspuistoja, keilahalleja, festivaaleja ja konserttitapahtumia, ohjelmapalveluyrityksiä, hiihtokeskuksia sekä matkailun markkinointi- ja välityspalveluja tarjoavia yrityksiä. MaRassa on 3 100 jäsentä, joilla on noin 8 000 toimipaikkaa. MaRan jäsenyritykset työllistävät noin 70 000 henkilöä.
